perjantai 25. lokakuuta 2013

Tää oli sitten tässä

Joo eli osa ehkä tietääkin niin tallennus millä pelasin tätä legacyä meni rikki. Oon nyt yrittäny korjailla sitä, mutta ei se vaan toimi. Poistan tän varmaan pian ja alottelen myös varmaan uutta, kun mulla on ideakin.
Linkkaan sen kyllä sitten tänne blogiin ennenkuin poistan.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Osa 2 - Liikaa kaljaako ?



Heti, kun heräsin aamulla vaihdoin vaatteet laitoin hiukset nutturalle ja menin tekemään aamupalaa. Minulla oli huutava nälkä. Ihan tosi olisin voinut syödä, vaikka kuinka monta pannukakkua. Kokkauskin sujui paremmin. Harjoitus tekee mestarin, eikö niin ?

Kuten mainitsin kokkaus sujui paremmin. Tällä kertaa letut eivät palaneet pohjaan. Tiesin sen, sillä ne eivät haisseet niin kärähtäneiltä. Makukin oli hyvä, vaikka kyllä ravintolasta saa parempaa. Noh tämä käy. Opin koko ajan lisää.

Laitoin kissanruokakuppiin ruokaa ja annoin Millelle herkun. Tuntui kuin en olisi huomioinut sitä tarpeeksi. No nyt se muuttuisi. Hoivasin sitä kauan ja rapsuttelin. Se todella tykkäsi siitä.

Ihan lähellä oli lampi ja päätin mennä sinne luistelemaan. Viime kerta ei mennyt niin hyvin. No nyt sain olla rauhassa ja meni paljon paremmin. Lunta satoi hieman, mutta hupparini on niin paksu etten tarvinnut takkia. Ei siellä muutenkaan ollut paljoa pakkasta.

Samalla päätin nyt, kun olin rauhassa eikä kukaan ollut nauramassa niin miksei kokeilla muutamaa piruettia ? Pitäisi vain pysyä tasapainossa niin aika hyvinhän se menisi.


Yllätyin oikeastaan kuinka hyvin se meni. Luulin, että kaatuisin edes kerran, mutta pysyinkin pystyssä koko ajan. Tein sitten aika monet piruetit, sillä innostuin siitä hommasta, kun se sujui niin hyvin.

Lopulta luistimet alkoivat hiertaa jalkoja ja minulle tuli nälkä. Päätin mennä lähellä olevaan kuppilaan. En syönyt mitään ihmeellistä, kroissantin ja kaakaota.

Kun pääsin kotiin menin laittamaan lämpimämpää vaatetta päälle, sillä pakkanen oli noussut ja lunta satoi entistä rankemmin. En tiedä miksi, mutta rakastan lumen viileyttä ja pehmeyttä kädelläni niin päätin tehdä pari lumiukkoa. En tiedä tarkalteen mihin ne tulivat. Yritin (ainakin) saada ne tasaisesti pihatien molemmille puolille.

Kaipa ne lumiukot ihan hyvin paikoilleen menivät. En ainakaan törmännyt niihin, kun olin menossa sisään. Kattoon oli tullut roikkuvia jääpuikkoja ja säikähdin, kun pari tiphati maahan. Pitää olla varovainen, sillä ei olisi kiva saada jääpuikkoja päähän.

Päätin tehdä tähän väliin pienen talo esittelyn. Eli tässä on makuuhuoneeni jonka päävärit ovat vaaleaturkoosi ja punainen. Pienellä pöydällä sänkyni edessä on kaikkea pientä roinaa esim. käsirasvoja. Tuuletin minulla on, sillä kesällä on aivan järkyttävän kuuma!

Tässä on keittiöni joka ei ole mikään ihmeelinen. Kissanruokakuppi,ruokapyötää ja niin edelleen. Välillä kompastelen, sillä Mille levittelee lelujansa ympäri taloa.

Tässä on pieni lukunurkkaukseni. Kulmassa on kissanraapimispuu ja nurkan takana on sohva. Ei mitään ihmeellistä.

Ja viimeisenä vessa. Ei siinä ole mitään ihmeellistä tavallinen kylppäri se vain on.

Menin todellä myöhään nukkumaan, sillä leikin Millen kanssa aika myöhään. Se jonkun hepulin joten leikin sitten jonkun aikaa siinä ja aika vierähti nopeasti.

Aamulla, kun heräsin minulla oli hirveä nälkä. En ollut muistanut syödä yhtään mitään sen kroissantin jälkeen. Kumma kyllä minulla ei edes ollut nälkä.

Auringon noustessa Twinbrookin ylle minä söin sisällä yli jääneitä lettuja. Hyviltä ne vielä maistuivat.

Kun olin menossa hakemaan postia kuulin, kun joku nuuski jalkaani. Se oli koira. Nostin sen syliin pelkäämättä, että saisin mitään tauteja. Se oli niin pörröinen ja pehmeä! Olisin tahtonut ottaa sen omakseni, mutta en voinut. Sehän olisi voinut olla myös jonkun muun koira.

Kun olin menossa sisälle kuulin auton ääniä ja käännyin ympäri. Aistin heti, että lähelläni oli haamu. Kun pääsin pois mielisairaalasta toivoin etten "näkisi" haamuja enään koskaan. Toiveeni ei valitettavasti toteutunut. Helpotuin suuresti, kun kuulin auton jatkavan matkaa. En tiennyt mitä olisin tehnyt, jos auto olisi pysähtynyt ja haamu olisi tullut luokseni.

Päätin soittaa yhdelle kaverilleni jonka olin tavannut, kun olin päässyt töistä. Ehkä hän veisi ajatukseni muualle. Päätimme tavata urheilubaarissa, sillä muita baareja ei ollut vielä Twinbrookkiin tullut.

Soitin samalla taksin ja se saapuikin aika nopeasti. Sanoin kuskille osoitteen ja hän lähti ajamaan. En ihmetellyt yhtään miten taksi oli aika nopeasti paikalla nimittäin huomasin itsekkin, että hän ajoi aika suurta ylinopeutta.

Saavuimme baariin ja, kun yritin mennä ovesta sisään törmäsin tynnyreihin joissa oletan olevan kaljaa. No ei minua sattunut, onneksi tynnyrit eivät vierineet päälleni.

Kaverini ei ollut vielä tullut joten odotin siinä sitten hetken. Haiston jokapuolella pitsan hajun. En erityisemmin pidä pitsasta. No annoin sen nyt olla.

Lopultakin kaverini saapui paikalla. "Hei anteeks, että oon myöhässä. Jouduin kauheeseen ruhkaan ja en päässyt millään ohi." "No ei se mitään. Nyt pidetään hauskaa!"

Paikalla ei ollut ketään muuta kuin vain me ja baarimikko. Juttelimme siinä kahdestaan musiikin soidesta. Välillä jouduin huutamaan, sillä musiikki oli niin kuvalla eikä Jax meinannut kuulla minua.

Jax ehdotti, että tanssisimme. No suostuin. "Tanssi tässä hetki yksin haen yhden kaljan ja sitten liityn seuraasi" "Okei.Varo vaan etten tallaa jalkojasi!"

Tanssin siinä sitten hetken yksin ja en yhtään tiedä miltä näytin, mutta mitä väliä. Olimme kahden, jos baarimikkoa ei lasketa.

Lopultakin hän sai juotua kaljansa ja liittyi tanssiin kanssani. Meillä oli todella hauskaa. Minulla ei ole ollut noin hauskaa aikoihin!

Tanssimme jopa lattiatasolla ja meinasin kaatua pari kertaa, sillä minäkin olin jounut muutaman kaljan. Ehkä vähän enemmän kuin vain muutaman.

Lopulta me molemmat aloimme väsyä ja päätimme lopettaa tanssimisen.

Rohkeasti sitten päätin kysyä "Hei haluaisitko tulla vielä meille, sillä mua ei vielä väsytä mutten jaksa olla täällä." "No tottakai!"

Söin vielä vähän ja hän otti vielä yhden kaljan lisää. Minun mielestäni sen yhden kaljan olisi voinut jättää pois. Hän oli muutenkin juonut minua enemmän.

 Tällä kertaa en joutunut ottamaan taksia kotiin, sillä Jaxilla oli auto. Ei se mikään hieno ollut, mutta auto kumminkin. Kumpikaan meistä ei sanonut ajomatkalla mitään.

Lyhyen ajomatkan jälkeen pääsimme kotiin ja hän huomautti, että lumiukkoni ovat vähän lässähtäneet. En sanonut siihen mitään.

Kun pääsimme sisään Mille tule heti kiehnäämään jalkoihini. Jax silitti kissaani hetken ja sitten Mille meni nukkumaan. Ei sitä kiinnostanut niin paljon.

Menin näyttämään huonettani ja, kun pääsimme sisään hän ojensi minulle isoa kukkakimppua. Olin yllättynyt ja kiitollinen.

Siinä samassa suutelin häntä. Hän vastasi suudelmaani. En tiedä johtuiko suudelma humalasta vai tykkäsinkö hänestä oikeasti.

No jokatapauksessa yksi asia johti toiseen ...

Jax jäi nukkumaan viereeni enkä viitsiniyt häätää häntä pois. En olisi edes halunnut ja muutenkin se olisi ollut epäkohteliasta.

Aamulla heräsin aikaisemmin ja menin heti suhkuun. Tosin heti, kun pääsin sinne niin Jax astui ovesta sisään. Toki hän kääntyi heti ympäri, mutta olen vieläkin nolona asiasta.

Kun pääsin suihkusta pois minua alkoi huippaamaan ja tuli huono olo.

Sekin helpotti, kun oksensin. En usko, että se on mitään vakavaa, sillä join eilen kumminkin joten ehkä se johtui siitä.

Menin jääkaapille ja yllättäen letut eivät olleet vielä menneet pilalle joten söin sitten niitä.

 Jax tuli keittiööön joten halusin kysyä häneltä yhtä asiaa "Tuota noin hmm..haluaisitko olla mun kämppis niin, kun ei mitään vakavaa ?"

Hän oli hetken hiljaa, mutta lopulta vastasi "Joo tottakai se olis siistii!"

Sen jälkeen päätin soittaa rakennusmiehille, sillä olohuonettamme piti laajentaa.

Ei se ollut mikään suuri homma. Aika nopeasti ja helposti se sujui.

Soitin myös muille ystävilleni ja kutsuin heidät viettämään joulua kanssani. Aika moni saapui paikalle ja meillä oli todella kivaa!

Kaikki saivat mitä toivoivat ja onnistui muutenkin hyvin. Oli musiikkia,ystäviä ja kaikkea mitä jouluna voi haluta!

Minäkin olin innoissani!

Valitettavasti joku nainen tuli kuokkimaan eikä hhän ollut niin ystävällinen. No onneksi Jax meni ajamaan hänet pois.

Päätin viedä vieraille vähänä ruokaa ...




---
Noniin vihdoin sain tän tokan osan tehtyä. Mulla on ollu kuvat jo, vaikka kuinka kauan valmiina mutten oo vaa jaksanu kirjottaa. Eli uutta osaa tulee sit taas, kun inspaa ja nyt mulla ei oo kuviakaan valmiina. Toivon vaan ettei kestäis niin kauaa. Kommentoikaa mitä piditte!